Tässä artikkelissa haluamme määritellä toimeentulon palkan ja minimipalkan, mutta myös pitää sinut syvempään ymmärrykseen siitä, miksi tarvitsemme toimeentulotukea ja mitä vaikutuksia sillä voi olla maailmanlaajuisesti. Aloitetaan määritelmistä!
Toimeentulopalkka on palkka, joka on riittävän korkea ylläpitämään normaalia elintasoa. Olemme varmoja, että voimme kaikki olla yhtä mieltä perustarpeista, joita ovat ruoka, asuminen, kunnallispalvelut, terveydenhuolto, liikenne ja lastenhoito. Pohjimmiltaan toimeentulotuella ihmisellä on varaa elämiseen modernissa yhteiskunnassa. [1] Elämiseen tarvittava palkka on kuitenkin epävirallinen viitearvo, ei laillisesti toimeenpantava vähimmäispalkka, kuten kansallinen vähimmäispalkka on, joka monissa maissa on elintulon alapuolella. [2]
Minimipalkka tarkoittaa sitä palkkatasoa, jonka hallitus määrää maassa. Se on vähimmäispalkka, joka yritysten on maksettava työntekijöilleen. Lakisääteinen vähimmäispalkkataso vaihtelee maittain riippuen maan yleisestä palkkojen ja kulujen tasosta. Monien muiden artikkeleiden lisäksi Guardian kirjoitti, että vähimmäismaksu ei kata kaikkia peruselinkustannuksia [3].
Kansainväliset sopimukset ja Euroopan unioni
Ihmisoikeudet ja peruselintaso liittyvät useisiin kansainvälisiin sopimuksiin. He eivät kuitenkaan kerro suoraan toimeentulopalkasta.
"Kaikilla työntekijöillä on oikeus kohtuulliseen palkkaan, joka riittää takaamaan itselleen ja perheilleen kunnollisen elintason ." - Euroopan sosiaalinen peruskirja (Euroopan neuvosto 1961)
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (UDHR) ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICESCR) sisältävät oikeuden elintasoon eli ruokaan, vaatteisiin, asumiseen, sairaanhoitoon ja tarpeellisiin sosiaalipalveluihin. ICESCR luettelee oikeudet sosiaaliturvaan, mukaan lukien sosiaalivakuutus ja oikeus perhe-elämään mukaan lukien vanhempainloma. [4,5] Myös vuonna 1989 hyväksytyssä työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa (EU:n sosiaalinen peruskirja) vahvistettiin sosiaalisten oikeuksien tärkeimmät periaatteet, mukaan lukien artiklat elin- ja työoloista, sosiaalisesta suojelusta, tasa-arvoisesta kohtelusta sekä terveydestä ja turvallisuudesta. työpaikalla. Tästä peruskirjasta tuli oikeudellisesti sitova, kun Lissabonin sopimus ratifioitiin vuonna 2009. [6]
Kansainvälisissä puitteissa todetaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yritysten vastuulla. YK :n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet on väline, joka on maailmanlaajuinen standardi tiettyjen liiketoimintojen ihmisoikeuksiin kohdistuvien riskien ehkäisemisessä ja käsittelemisessä. Se on kuitenkin vastuu, ei lakisääteinen velvollisuus. YK:n pääperiaatteen mukaan kaikki yritykset ovat koosta, toimialasta, toimintaympäristöstä, omistajuudesta ja rakenteesta riippumatta vastuussa ihmisoikeuksien suojelemisesta ja kunnioittamisesta maailmanlaajuisesti. Yritysvastuu ei rajoitu kansallisiin rajoihin tai pääkonttoriin, vaan yritysten on otettava vastuu koko toimitusketjussa. Silloinkin, kun valtio ei itse pysty suojelemaan ihmisoikeuksia, yrityksen on kunnioitettava niitä. [7]
"Yritysvastuu ei rajoitu mihinkään kansallisiin rajoihin tai pääkonttoriin, vaan yritysten on otettava vastuu koko arvoketjussa." YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista periaatteista
Yhteydet köyhyyteen
Elämiseen tarvittavan palkan käsite ylittää alan rajat, eikä se ole vain tekstiiliteollisuuden ongelma. Vaateteollisuus on kuitenkin yksi työvoimavaltaisimpia toimialoja, ja toimeentulon palkka muuttaisi miljoonien ihmisten elämän. Se olisi valtava askel taistelussa omaisuutta vastaan maailmanlaajuisesti.
Ihmiset, jotka yrittävät selviytyä pienemmällä palkkatulolla, pysyvät köyhyydessä ja kärsivät köyhyyteen liittyvistä ongelmista. Kun ihmisen on jatkuvasti huolehdittava siitä, riittääkö rahat hänen ja perheen perustarpeiden kattamiseen, on todennäköisempää, että henkilöllä on rajalliset mahdollisuudet saada terveydenhuoltoa ja koulutusta, hänellä ei ole sosiaaliturvaa, hänellä on huono asunto ja t osallistu kulttuuri- ja poliittiseen elämään. Usein köyhyydessä eläessään ihmiset kokevat, ettei heillä ole myöskään valtaa tai hallintaa elämäänsä, mikä estää näiltä ihmisiltä perusihmisoikeudet. [8]
Näin ollen ihmisoikeus toimeentulon antoon on mahdollistava oikeus. Riittävä raha mahdollistaa ihmisen, kotitalouden, paikallistalouden ja kansantalouden kehittymisen. Jos tietyt maat nähdään vain halvan työvoiman lähteenä, se on talouden umpikuja, ja ne tuskin voivat kehittyä tietyn tuloköyhyystason yli. [8]
Näet, että toimeentulopalkka on hyvin monimutkainen asia, josta puuttuu osittain laillisia velvoitteita. Toivomme, että tämä artikkeli toi hieman selvyyttä ja ymmärrät köyhyyden ja vaateteollisuuden välisiä yhteyksiä hieman paremmin.
Kehotus toimintaan:
Pienelläkin päätöksellä, minkä t-paidan ostaa, on vaikutusta planeetan muihin olentoihin. Jos haluat pohtia tottumuksiasi pidemmälle, voit aina aktiivisesti vaatia suosikkibrändejäsi vastaamaan kysymyksiin, kuten kuka teki vaatteeni.
Lisäksi, jos haluat kaivaa syvemmälle kansainvälisiin sopimuksiin, olemme linkittäneet alla olevassa artikkelissa mainitut sekä aiemmat artikkelit tästä aiheesta Speak Of The Frogissa.
Rakkaus,
Ama & Essi
Aikaisemmin Speak Of The Frogissa:
Lähteet:
- Wikipedia: Eläminen
- Puhtaat vaatteet -kampanja
- Guardian: Kansallinen vähimmäispalkan nousu ei edelleenkään kata elinkustannuksia, tutkimus osoittaa
- Wikipedia: Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (UDHR)
- Wikipedia: Taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICESCR)
- Yhteisön peruskirja työntekijöiden sosiaalisista perusoikeuksista
- YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat pääperiaatteet
- Ommeltu: köyhyyspalkat vaatetyöntekijöille Itä-Euroopassa ja Turkissa
